tiistai 20. helmikuuta 2018

#185 Mitä tehdä messuilla? - Helsinki Horse Fair 2018

Reilun viikon päästä oleva Helsinki Horse Fair alkaa kolkuttelemaan jo ovella. Moni hevosihmisistä löytää itsensä 2-4.3 Helsingin messukeskuksesta viettämässä päivää hevosten ympäröimänä. Tässä postauksessa puidaan messujen ohjelmaa sekä minun ajatuksiani tulevista messuista. 

Reilu viikko sitten sain kuulla, että sain messuille bloggaajapassin eli minut voi mahdollisesti tavata tapahtumassa viikonlopun aikana. En tiedä vielä minä päivinä olen tulossa, mutta toivottavasti ainakin lauantaina. Kolusin läpi kuitenkin jokaisen päivän ohjelma tarjonnan ja ohjelmasta löytyikin paljon kaikenlaista. Sieltä löytyy varmasti kaikille jotain kiinnostavaa ohjelmaa!

Postauksen kuvat: http://mediabank.messukeskus.com/
Messuilla on paljon ohjelmaa, jota löytyy jokaiselta päivältä ja mielestäni on hienoa, että joitain ohjelmanumeroita on saatu kaikille kolmelle päivälle, sillä niitä pääsee sitten näkemään, vaikkei jonain päivänä pääsisikään paikalle. Kokonaisuutenaan tapahtumassa on paljon kilpailuja ja näytöksiä sekä suuren valikoiman erilaisia hevosrotuja, joista osa on jopa kosketusetäisyydellä tapahtumaan osallistujien rapsutettavana. Perheiden pienemmät on myös huomioitu talutusratsastuksella. Kaiken ohjelman lisäksi messuilla pääsee keventämään myös lompakkoa hevosiin liittyvien ostoksien merkeissä.

Perjantaina sekä muina tapahtumapäivinä on tarjolla vikellysesitys - Afrikan savannit ja leijonakuningas. Nykyään minua on kiinnostanut vikellys entistä enemmän ja todella toivon, että pääsen näkemän esityksen edes jonain päivänä. Alpakat ovat myös päässeet osaksi Horse Fairia jokaisena päivänä mm. Alpakka-agilityn sekä agilitykisojen, alpakka-talutuksien ja alpakoiden korkeushyppykilpailuin merkeissä.


Erilaisia esteratsastukseen liittyviä ohjelmia on luvassa koko viikonlopun aikana, joista kaikki vaikuttavat todella kiinnostavilta. Luvassa on varmasti hienoja luokkia. Omat vinkkini esteohjelmiin ovat perjantain Prix de Kraffit - estetehtäväluokka, jossa shetlanninponit suorittamassa erilaisia tehtäviä pienillä estekorkeuksilla. Prix de Biofarm - 100cm estekilpailu ja Prix de Ajalin -  120cm estekilpailu ovat lauantaina isot esteluokat, joissa varmasti luvassa hyviä esteratsukoita. Sunnuntain puolella on Prix de Kilon ratsastuskerho 50v, jossa ponit ja kenttähevoset ottavat mittaa toisistaan 100-105cm esteluokassa. Lisäksi sunnuntaina on nähtävillä 125-130cm estekilpailu Prix de Horse Fair.

Myös meille bloggaajille on järjestetty tapahtumaa jokaiselle päivälle. Erityisesti minua kiinnostaa perjantaina Susanna Lehdon, tutummin Suvililjan ohjelmanumero, jossa hän kertoo hevosvalokuvaamisesta sekä kuvien käsittelystä. Tämä on varmasti todella hyödyllinen kaikille hevoskuvaajille. Lauantaina luvassa on blogiexpon palkintojen jako, jossa palkitaan vuoden 2017 parhaimmat hevosblogit. Myös minä olen ehdolla "nuori nousija" -kategoriassa, joten jos blogini kiinnostaa, voitte käydä äänestämässä sitä täältä. Myös bloggaaja haastattelu on päässyt ohjelmaan mukaan sunnuntaille. Haastattelu tapahtuu Katri Vesalan toimesta ja kiperiin kysymyksiin on vastaamassa nuoria hevosbloggaajia: Pihla ParikkaTytti Lind sekä Essi Huida.


Viikonlopun aikana messuilla on runsas määrä erilaisia luentoja ja jokaiselle varmasti löytyy yksi itseään kiinnostava luento. Perjantain ohjelmasta minun silmääni pisti luento Ryhdin merkityksestä suorituskykyyn ja tuloksiin. Ratsastajan kunto: Onko harjoittelusi säännöllistä luento kuulosti mielestäni mielenkiintoiselta. Siinä kerrotaan tietoa ratsastajan fysiikasta. Tämän luennon voi käydä kuuntelemassa joko lauantaina tai sunnuntaina. Jokaisena päivänä luvassa on myös varusteuutuuksia, jossa JustDressage esittelee uusia hevosystävällisiä varusteita.

Westernratsastus pääsee myös valloilleen jokaisena päivänä, kun Ranch Horsemanship ry näyttää, miten hevosilla onnistuu karjankäsittely. Kiinnostaa nähdä, mitenkä karjankäsittely todellisuudessa sujuu hevosten kanssa. Onko se niin helppoa tai vaikeaa, kun sen ajatellaan olevan? Lauantaina ja sunnuntaina voi nähdä Irish Fairytalesin, jossa Irlannincobit pääsevät ratsastajiensa kanssa esittämään katrilliesityksen.


Näiden kaikkien ohjelmien lisäksi minulla pisti silmään ohjelmaa selatessa lauantaina oleva Driving Dressage Battle presented by Hevari. Siinä maajoukkuetason kuskit ottavat mittaa toisistaan kaksintaistelussa, joka suoritetaan vaikealla tasolla käytettävillä kouluohjelman liikkeillä. Mielenkiintoa tähän tuo mielestäni se, että valjakot esiintyvät juhlavaunuilla. Sunnuntaina puolestaan on King of the cones presented by Hevari, jossa maajoukkuetason kuskit ottavat mittaa tarkkuusajon näytöskilpailussa. Myös tämä ohjelmanumero toteutetaan juhlavaunuilla. Sunnuntaina on myös kiinnostava kouluratsastusnäytös, jossa Suomenhevoshurmuri Salmiakki Poika ja ystävä esiintyy hienoin liikkein ratsastajansa Tiina Rikkosen kanssa.

Keppihevoset ovat iso osa hevosmessuja ja niistä kiinnostuneille löytyy paljon tekemistä jokaisena päivänä. Ratsastuksen lisäksi raviurheilukin on päässyt hieman esille esimerkiksi ravien huumaa ohjelmanumeron myötä. Myös nähtävillä on rotukavalkadeja, joissa 10-12 eri rotuista hevosta ja ponia pääsee kulkemaan valokeilan läpi. Aaseja sekä muulia ei  saa myöskään unohtaa. Niitä löytää myös messuilta. Viikonlopun aikana on luvassa siis paljon kaikenlaista ohjelmaa ja lisää ohjelmasta löydätte täältä.


Toivottavasti Horse Fair -viikonlopusta tulee kaikin puolin onnistunut ja hieno! Jos jokin on vielä lippuja vaille, niin voit käydä osallistumassa Instagramissani @elaimetsydamessa kahden lipun arvontaan. Eihän sitä tiedä, jos arpaonni suosisi sinua ja pääsisit viettämään mukavaa päivää messuilla yhdessä kavereidesi kanssa!



Olisi kiva kuulla teidän ajatuksianne tästä postauksesta ja, mitä te meinaatte mennä katsomaan Horse Fairissa. Toivottavasti joillekkin oli tästä postauksesta vinkkejä ja saitte ideoita teidän messupäivienne ohjelmaan! 

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

#184 Aurinkoisien pakkaspäivien tuotoksia

Muutamien viikkojen sisällä on ennättänyt olla monen monta kaunista sekä aurinkoista pakkaspäivää.  Pariin kertaan olen jopa ollut niinkin ahkera, että olen käynyt ulkoiluttamassa kameraa sekä Lorua. Samalla on tullut tietysti ikuistettua todella monta ihanaa kuvaa Lorusta. Tällä hetkellä olen viettänyt kuitenkin viikon päivät sängyn pohjalla kipeänä. Kavereideni pyynnöstä päätin nyt jakaa teille näitä ottamiani kuvia, tosin joissakin kuvissa olen päässyt myös itse kameran eteen, joten mukana myös muutamia muidenkin ottamia kuvia. Niissä kuvissa on mainittu erikseen kuvan ottaja!

"Vuh! Aino pääsi juuri äsken kirjoittamaan jotain höpöhöpöä. Minä olen täällä tänään ja alla on kauniita kuvia minusta, joita minusta on otettu. Huomatkaahan kuvissa minun kaunis pinkki nuttu, vai onko se sittenkin takki tai vaate. No en minä kuiteskaan tiedä, mutta eikö tuo pinkki asia pue minua kuitenkin oikein kauniisti! Nyt kuvien pariin, joista minä saan kunnian kertoa teille!

1. Tässä kuvassa minua yllytettiin juoksemaan, mutta en saanut siitä hyvästä namia, joten en juossut täysiä.

2. Jos joku kehtaa sanoa minun kasvonpiirteitäni joksikin muuksi kuin kauniiksi, niin se saa kyllä vielä kuulla!

3. Ennen tätä kuvaa kuulin huudon "ÄNYYHTEENNYT"

4. Ja sitten minä juoksin ja kovaa, koska halusin voittaa kultaa  juoksukilpailuista!

5. Vähän ennen maalia huomasin kuitenkin, ettei kisassa ollut muita, joten piti hidastaa vauhtia.

6. Tykkäättekö minun hymystäni.

7. Tässä kuvassa juoksen namien perässä, mutta ne namit eivät olleet kovinkaan herkullisia, joten en näyttänyt parastani.

8. Pitihän minun välillä poseeratakin ja se kuvausmies sai hienon kuvan!

Kuva: Alina Tervonen
9. Sitten en joutunutkaan enää yksin kuvattavaksi,

10. Joku voisi joskus leikata noita silmien eteen tulevia karvoja, jotta näkisin edes jotain...

11. Tätä kuvaa ottaessa oli niin kylmä päivä, että täytyi juosta nopeasti, etten paleltuisi.

Kuva: Alina Tervonen
12. Mitäs tykkäätte Ainon tupsusta sen hatussa? Se on ainakin miusta aika kiva
ja se on kyllä aikaisemmin päässyt kuvauksen kohteeksi! ;)

Kuva: Sara Laakkonen
13. Onneksi Aino piti minua sylissä, sillä se lämmitti minua kylmältä pakkaspäivältä.

14. Aino ja sen kaveri kahlasi minulle polun, mitä pitkin juosta.

15. Juoksin todella kovaa!

Kuva: Sara Laakkonen
16. Ette ehkä halua tiedä, mitä tämän kuvan jälkeen tapahtui, hups.

17. Näytin juostessa ihan avaruudessa olevalta ufolta. Jännä juttu, eikö olekin.

18. Juoksin niin kovaa, että sain lumetkin pöllyämään!

19. Viimeisellä kerralla juoksin kohti ulko-ovea.

20. Mutta todellisuudessa juoksinkin sen jälkeen Ainoa karkuun, se oli vain pränkki, en todellakaan päästäisi sitä niin helpolla!
Toivottavasti nautitte taas tarinoistani. Minusta on ainakin kiva tarinoida täällä välillä, eikä mielestäni tarvitsisi antaa aina tuota kaikkea huomiota noille hiukan isompi kokoisille nelijalkaisille. Tässä kuitenkin minä tältä päivältä. Oli kiva kirjoitella teille taas mukavia!"

Näin edelliskertojen tapaan tiedätte varmasti, että kirjoittakaahan kommenttia siitä, mikä näistä Lorusta otetuista kuvista osoittautui teidän suosikiksenne. Minulla on tällä hetkellä sellainen tunne, että näitä hienoja aurinkoisia päiviä on luvassa vielä lisää ja Lorusta tulee varmasti otettua vielä paljon aurinkoisia kuvia, jos ne kiinnostavat vielä tulevaisuudessa, niin kertokaahan siitä tuolla kommenttien puolella!

torstai 15. helmikuuta 2018

#183 Blogirintamalla uusia juttuja

Viime aikoina on ollut isoja juttuja minun blogirintamallani ja tänään ajattelin kertoa teille, mitä kaikkea onkaan tapahtunut. On vaikea uskoa, miten näin pienen blogin kanssa voi niin pienessä ajassa tapahtua niinkin paljon kaikkea. Useimmista asioista olettekin varmasti kuulleet Instagramin puolella, mutta tässä postauksessa kerron nyt teille lopuillekin, jotka ette seuraa minua Instagramissa näistä uusista tuulista.


Vuoden alussa vastailin Katrin kysymyksiin, joidenka vastaukset tulivat haastattelun muodossa vasta julkaistuun Riders Magazineen eli lehden kolmanteen numeroon. Minun lisäkseni haastatteluun mukaan pääsi Pihla Parikka ja Jennifer Pasanen. Meitä on siis kolme nuorta hevosbloggaajaa ja haastattelu koskikin tätä meidän viikoittaista harrastusta eli blogin kirjoittamista.

Tämä uusin lehti julkaistiin torstaina 15.2.2018 ja se löytyy lehtipisteen lehtipaikoilta. Jos teitä kiinnostaa meidän kolmen haastattelu ja lehti ylipäätään, niin käykäähän ostamassa se. Lehdellä on myös nykyään oma instagram-tili, jonka löydätte nimellä: @ridersmagazinefi. Ja kiinnostaisiko teitä lukea vielä minun arvostelu postausta lehdestä?


 Monet teistä on varmasti huomannutkin muiden bloggaajien blogeissa ja sosiaalisissamedioissa kaikenlaista mainostusta blogiexposta sekä Horse Fairista. Myös minä olen altistunut hieman tähän mainostamiseen. Minun blogini on päässyt ehdolle playsson.net:in järjestämässä blogiexpossa kategoriaan "Nuori nousija". Tapahtumassa palkitaan viime vuoden parhaimpia hevosblogeja ja minun blogini on saanut suuren kunnian päästä mukaan ehdokkaaksi. Juuri sinä voit käydä äänestämässä minun blogiani Playssonin sivuilla. Arvostan ja kiitän teitä kaikkia, jotka äänestätte blogiani, Eläimet sydämessä, kategoriassa nuori nousija. 


Kuva: playsson.net

Horse Fairiin liittyen sain myös bloggaajapassin. Ja mahdollisuuksien mukaan olen saapumassa paikalle, toivottavasti kaikki saadaan järjestymään. Jos kuitenkin ilmestyn tapahtumaan, niin minut voi löytää tapahtumasta joko perjantaina tai lauantaina, ellei mahdollisesti jopa molempina päivänä. Saa tulla moikkaamaan! Horse Fairista tulossa varmasti myöhemmin lisää tänne bloginkin puolelle!

Bloggaajapassin myötä sain mahdollisuuden laittaa arvontaan kaksi yhden päivän lippua tapahtumaan ja arvonta onkin käynnissä tällä hetkellä instagramissani, joka löytyy nimellä @elaimetsydamessa. Kiitos jo näin etukäteen kaikille arvontaan osallistuneille, ihan huippua, että teitä on siellä niinkin paljon!

Kuva: Messukeskus
Tässä olikin ehkä kaikkein tärkein informaatio. Kaikkea sitä ennättääkin tapahtua niin lyhyessä ajassa, ei sitä voi käsittää! Tässä kuitenkin tämä postaus, toivottavasti tykkäsitte! 

maanantai 5. helmikuuta 2018

#182 Tammikuu 2018

Ensimmäinen kuukausi vuotta 2018 on nyt takanapäin ja on aika vuoden ensimmäiselle kuukauden koosteelle. Ajattelin jatkaa tämänkin vuoden samanlaisella tyylillä kuin viime vuonnakin, muutamia kohtia muokaten. Toivottavasti tykkäätte jatkossakin näistä kuukauden koosteista, sillä näitä on tulossa aina kuukausittain!

Luetuin postaus sekä oma suosikki tekeleeni

Tammikuussa aloitin taas tekemään pitkästä aikaa ratsastustuntipostauksia, joita tulikin kuukauden aikana yhteensä neljä sekä näiden lisäksi myös kirjoitin myös kaksi muutakin postausta. Postauksia sain ulos siis oikein kivan määrän, joista luetuin postaus oli ylivoimaisesti tallireissustamme kirjoitettu postaus kamalimmasta tallimatkasta ikinä, jolloin liukkaat säät pääsivät yllättämään. Samassa postauksessa tuli tallimatkan lisäksi kerrottua myös päivän ratsastustunnista. Kyseinen postaus nousi blogihistorian toiseksi katsotuimmaksi postaukseksi ja se saikin näyttökertoja mukavat 607 näyttöä. Kyseisen postauksen pääset lukemaan tästä.

Tänä vuonna päädyin lisäämään tähän kohtaan myös kohdan, jossa kerron oman suosikkini tekemistäni postauksista sen kuukauden ajalta. Tammikuun ajalta postatuista postauksista omaksi suosikikseni nousi tammikuun ensimmäinen ratsastustuntipostaus, jonka pääset lukemaan täältä. Postausta kirjoittaessa löysin hyvän fiiliksen ratsastustuntipostauksien kirjoittamiseen ja muutenkin siitä tuli mukavan rento, ainakin omaan makuun.

Kuva tammikuun katsotuimmasta postauksesta


Kuukauden näyttökerrat

Näyttökertoja kertyi oikein mukava määrä tammikuulta ja tammikuu olikin yksi katsotuimmista kuukausista blogissani. Kävitte menneen kuukauden aikana blogissani yhteensä 2496 kertaa. Toivottavasti olette viihtyneet blogissani ja tulette jatkossakin viihtymään. Saa nähdä päästäänkö yhtä kivoihin lukemiin helmikuun aikana!



Kuukauden kommentti ja kommentoijat

Tammikuun aikana blogiini tuli yhteensä 23 kappaletta kommentteja sekä sen lisäksi omat vastaukseni kaikkiin kommentteihin. Kaikki kommenteista olivat todella kivoja ja ihanan positiivisia, mutta yksi niistä oli yli muiden ja se oli Aadan lähettämä kommentti yhteen ratsastustuntipostauksista.  Kiitos paljon tsemppaavasta kommentista Aadalle!

Todella monet kävivät kommentoimassa blogiini menneen kuukauden aikana ja olen niistä kaikista kommenteista todella otettu. Iso kiitos kaikille kommentteja lähettäneille ja erityisesti kiitos kolmelle seuraavalle:

Suvi - 4 kommenttia
Matzu - 3 kommenttia
Tiia - 3 kommenttia

Kuukauden suosikkiblogi

Tammikuussa seurailin oikeastaan vain minulle vanhoja ja tuttuja blogeja ja niistä löytyikin oikein kiva määrä mukavia postauksia, joita pääsin lueskelemaan. Yksi tammikuun suosikki blogeistani oli Suvin kirjoittama Hymyillen huomiseen -blogi. Blogiin tuli tammikuun aikana oikein kivoja ja hyviä postauksia sekä tykkäsin siitä, kun blogi aktivoitui taas joulukuussa ja aktiivinen postaustahti jatkui tammikuussakin. Blogi koki myös ulkoasun suhteen muodonmuutoksen ja siitä tuli oikein kiva! Suosittelen teidän kaikkien käyvän katsomassa Suvin blogi, jos siinä olisi teille yksi uusi blogi lukulistallenne!


Tykätyin Instagram-kuva

Postailin kuvia instagramiin jotenkin todella vähän ja niitä tuli vain vaivaiset yhdeksän. Tykkäyksiä kuviin tuli kuitenkin sitäkin enemmän ja olen todella kiitollinen kaikista tykkäyksistä sekä kaikista uusista yli kolmestakymmenestä seuraajasta. Kaikista tykätyimmäksi kuvaksi osoittautui kauan sitten otettu kuva Celestestä. Kuva sai hienot 118 tykkäystä! Toivottavasti loputkin blogini lukijoista menevät seuraamaan ponikäyttäjääni Instagramissa, se löytyy sieltä nimellä @elaimetsydamessa.


Kuukauden ratsu ja ratsastustunti

Ratsastuksen osalta kevätkautemme starttasi jo heti ensimmäisenä torstaina, jolloin menin Eetulla. Tammikuussa meillä kerkesi olla vielä kolme tuntia kauden ensimmäisen tunnin lisäksi. Niillä kaikilla muilla tunneilla meninkin Pokemonilla. Lisäksi kävin Pokemonin kanssa myös Sanna Kosken estevalmennuksessa. Kokonaisuudessaan ratsastelut Poksun kanssa meni oikein kivasti ja Pokemon osoittautuikin kuukauden suosikki ratsukseni, sillä sain uusia ulottuvuuksia Pokemonin ratsastukseen ja tuntien jälkeen oli aina hyvä fiilis.

Minulla ennätti tammikuun aikana olemaan siis neljä ratsastustuntia sekä yksi valmennus. Tunnit tammikuun aikana olivat todella hyödyllisiä kerta kaikkiaan ja olen saanut niistä oikein paljon irti. Erityisesti tykkäsin tunnista, jolloin teimme pohkeenväistöjä. Tunti oli todella hyvä ja Pokemon kulki tunnilla oikein kivasti. Tunnista kirjoitin oman postauksenkin, josta voit käydä tarkemmin täältä!


Kokonaisuudessaan tammikuu oli oikein loistava kuukausi. Pääsin kokeilemaan kaikkea uutta ja mukavaa sekä pääsin aloittamaan vuoden 2018 hyvin fiiliksin. Tämä postaus oli oikeastaan tässä, toivottavasti tykkäsitte tästä hieman päivitetymmästä versiosta kuukausipostauksesta. Kertokaahan kommenteissa, miten teidän tammikuu oikein menikään ja kertokaa samalla myös, mitä piditte tästä postauksesta!

maanantai 29. tammikuuta 2018

#181 Aina ei voi onnistua

Torstaina oli aikamoinen tallipäivä ja kirjoitinkin siitä postauksen. Torstain tunnilla menin Pokemonilla ja sen kanssa meninkin perjantaina Sanna Kosken estevalmennukseen, kun hän tuli pitämään valmennuksia Kiviojalle. Tänään ajattelin kertoa teille, mitä teimmekään valmennuksessa ja miten se meiltä oikein menikään.

Maneesiin päästyämme, kävelimme hetken aikaa, jonka jälkeen otimme ohjat tuntumalle ja lähdimme raviin. Heti alussa Pokemon tuntui hieman hitaalta pohkeelle ja sainkin pyytää sitä enemmän eteenpäin. Ravissa tein muutamia ympyröitä ja ravailimme ympäri kenttää. Sen jälkeen aloitimme varsinaisen tehtävämme. Tehtävänämme meillä oli tehdä H:n jälkeen iso ympyrä, joka meni melkeinpä vastakkaisen sivun uralle saakka. Ympyrän puolessa välissä oli puomeja, joidenka yli piti mennä. Ensimmäisellä kerralla tehtävää tehdessä menimme turhan keskelle ja sen lisäksi siinä tapahtui jotain ja menimme puomit käynnissä. Toinen kerta meni puolestaan vähän paremmin ja sen jälkeen aloimme seuraavilla kerroilla valumaan liian reunaan, mutta pääsimme onneksi menemään ne hyvin ravissa.

Kiitos paljon Milalle kivoista kuvista!


Poksu tuntui hiukan hitaalta aluksi, mutta yhdessä vaiheessa ponille tuli joku ihme ja sen jälkeen se tuntui liikkuvan paikoittain vähän turhankin ylienergisesti ja sitä saikin pidätellä vähän enemmän. Mainitsemaani ympyrätehtävään lisäsimme vielä ympyrältä poistuessamme laukannoston ja jatkoimme laukkaa seuraavaan päätyyn saakka. Laukassa Poksu tuntui oikein kivalta ja eteni oikein mukavasti. Kun olimme tehneet tätä tehtävää muutaman kerran vaihdoimme suuntaa ja teimme samanlaista tehtävää, mutta puomien sijasta oli ristikko, jolta piti nostaa laukka. Tehtävälle mentäessä Pokemon oli ihan menossa eteenpäin, eikä olisi meinannut malttaa millään pysyä ravilla. Tehtävä ei mennyt meidän osalta yhtään hyvin, sillä poni nosti aina väärän laukan ristikolta. Tämä saattoi johtua siitä, että olin itse ihan ajatuksissani, enkä saanut annettua pohjeapuja tarpeeksi hyvin läpi. Kuitenkin ristikolle tuli ihan kivoja hyppyjä ja väärän laukan jälkeen vaihdoin aina oikeaan laukkaan. Siinä vaiheessa alkoi iskeä kyllä hieman epätoivo, että mitähän tästäkin vielä tulee.

Seuraavana tehtävänä meillä oli linja, johon menimme ravissa sisään. Ensimmäisenä esteenä oli ristikko, jolta nostettiin laukka ja jatkettiin laukassa seuraavalle esteelle, joka oli pysty. Tämä tehtävä alkoi sujumaankin jo hieman paremmin ja oikea laukkakin nousi onnistuneesti. Esteille tuli mukavan pyöreät hypyt ja niihin oli helppo päästä mukaan. Tosin ponilla oli hiukan liikaa energiaa aina silloin, kun menimme aina tehtävään sisälle. Tulimme tätä linjaa muutaman kerran, jonka jälkeen vaihdoimmekin tehtävää.



Meidän piti kääntää seuraavaksi heti C-päädyn kulman jälkeen H:n paikkeilta ristikolle, joka meni kohti B-kirjainta. Tarkoituksena oli mennä ristikolle ravissa, jonka jälkeen jatkaa laukassa. Ja arvatkaapas mitä, no arvasitte oikein... laukka ei meinannut taaskaan nousta siten, miten olisi pitänyt ja useimpina kertoina laukkaa sai olla vaihtamassa ristikon jälkeen. Ristikolta nousi kuitenkin muutaman kerran oikea laukka ja siitä jatkoimme B-kirjaimeen ja sieltä uraa pitkin laukkaa päätyyn saakka. Muutamien hyppykertojen jälkeen tähän tehtävään lisättiin kaarevalla linjalla vielä okseri. Heti ensimmäisellä kerralla laukka oli turhan hidasta, jonka seurauksena Pokemon kielsi aika rivakasti. Käänsin heti pienen ympyrän kautta laukassa uudelleen okserille, jolloin kielto oli vielä nopeampi ja olinkin hyvin lähellä tippumista. Kolmannella yrityksellä lisäsin vähän enemmän vauhtia ja sitten pääsimmekin esteestä yli vähän isommalla loikalla. Tämän tehtävän tulimme myös pariin otteeseen ja siihen tulikin kivoja pätkiä ja osa syynä oli se, että muistin tsempata ponia liikkumaan reippaammin esteiltä toiselle. Kielloista olikin hyötyä, sillä sen jälkeen meillä alkoikin sujumaan paremmin.

Ennen varsinaista kunnon rataa tulimme vielä tehtävää, jossa oli ensimmäisenä edellisellä kerralla mainitsemani kaarevalinja ja sen jälkeen vielä E:n kohdilta käännettiin kohti M:ää ja heti käännöksen jälkeen oli ristikko. Tämä tehtävä sujuikin oikein kivasti ja kaarevalle tuli oikein hyvät hypyt. Tästä tehtävästä jäikin oikein hyvä mieli. En nyt muista kovinkaan tarkasti, että teimmekö tämän tehtävän pariin otteeseen, ennen kuin aloitimme tulemaan rataa. Radasta laitan kuvan havainnollistamaan teille miten se oikein menikään.




Tässä valmennuksemme rata

Rata jonka tulimme, alkoi suoralla ristikko-pysty-linjalla, jonka jälkeen käännettiin H:sta pystylle ja siitä kaarevalla linjalla okserille ja viimeisenä esteenä meillä oli vielä pysty, johon käännyttiin E:n kohdalta. Ratamme menikin oikein kivasti ja siitä jäi hyvä fiilis. Hypyt onnistuivat oikein hyvin, kun tsemppasin ponia liikkumaan vähän enemmän. Tosin tuotti vähän haasteita kääntää pystyille H:sta ja E:stä, sillä ne tulivat todella nopeasti eteen heti päädyn jälkeen. Muutenkin oikaisimme päädyssä turhankin paljon, joten se lisäsi meidän rataamme vielä enemmän haastetta. Hetken kuluttua tulin vielä uudelleen Pokemonin kanssa saman radan. Jälkimmäinen rata meni ehkä hiukan paremmin, mitä edellinen, mutta silti samoin fiiliksin päätin radan Pokemonin kanssa.

Viimeisten hyppyjen jälkeen otimme vain ravia kenttää ympäri sekä teimme ravaillessa voltteja pitkin kenttää. Ravissa Pokemon tuntui oikein kivalle. Välillä se vaan tepasteli menemään hiukan reippaammin ja välillä se taas rentoutui kivasti. Kun olin molempiin kierroksiin saanut ravailtua ja tehtyä ympyröitä, sen jälkeen siirryin käyntiin ja annoin pieneksi hetkeksi ponille vähän pidempää ohjaa. Pian jouduin kuitenkin keräämään ne takaisin, koska yksi ulkopuolinen ruuna saapui maneesiin, jonka jälkeen poni oli niin pörheänä ja terhakkana kävelemässä eteenpäin. Hetken kuluttua menin kaartoon ja tulin alas ponin selästä. Sen jälkeen vein sen talliin ja hoidin pois.




Valmennus meni meidän osalta ihan hyvin. Aluksi meni huonommin, mutta kieltojen jälkeen meillä alkoi sujumaan paremmin ja sain oikein kivoja pätkiä esteillä ja esteiden väleissä. Fiilikset olivat siis hyvät ja valmennus oli oikein hyödyllinen, tykkäsin!

Nyt onkin tullut useampia tuntipostauksia peräkkäin, mutta toivottavasti se ei ole teitä haitannut! Tämä postaus taisi kokonaisuudessaan olla tässä, kertokaahan kommenteissa, mitä piditte ja muistakaahan käydä äänestämässä blogiani HHF:n blogiexpon blogipalkitsemisiin, sivulle pääset tästä linkistä!

lauantai 27. tammikuuta 2018

#180 Kamalin tallimatka ikinä

Torstain 25.01.2018 oli yksi kamalimmista torstaipäivistä pitkään aikaan:

Kaikki alkoi siitä, kun sää meni plussan puolelle ja tiet menivät jäähän ja sen seurauksena ne olivat todella liukkaita. Illalla kello 15.49 tuli ensimmäinen viesti tallimme whatsapp-ryhmään, jossa luki näin: "Heijj, myö joudutaan tulla toista reittiä, jos meitä ei näy 4 jälkee ni voisko joku ruveta harjaa poneja?". Sen jälkeen selvisi, että tiet tallille ovat todella jäässä, eikä siellä pysty kunnolla liikkumaan. Kohta alkoi tulemaan tallimme ryhmään viestejä siitä, että joku on ojassa ja tielle on kertynyt jonoa. 

Siinä vaiheessa tunnit olivat jo myöhässä ja ryhmäämme tuli kaikenlaisia viestejä siitä, että: yksi kuorma-auto on ojassa, tunnit myöhästyvät, tallilaisia on ojassa ja heidän onnekseen he olivat päässeet ojasta ylös. Lisäksi tuli myös viestejä siitä, että tallille ei välttämättä kannata edes lähteä, koska tiet ovat todella liukkaita.

Kuvassa ojassa oleva rekka
(c) Iida N.

Otimme haasteen vastaan ja lähdimme viiden jälkeen ajamaan kohti tallia, siinä toivossa, että selviäisimme tallille asti. Heti alkumatkasta huomasimme, että tiet ovat toden teolla jäässä, mutta pääsimme turvallisesti 6-tielle ja siellä pystyi helposti ajamaan, koska tiet olivat sulaneet. Ajelimme kohti tallille kääntyvää ramppia. Samalla luimme ahkerasti tallin ryhmään tulleita viestejä, mikä tilanne siellä tiellä on. Heti siirryttyämme 6-tieltä pois huomasimme, että tallille menevä tie on todella jäässä, sillä välillä huomasimme, kun renkaat vähän vetivät alta. Hetken aikaa ajelimme ja, sitten vastaan tuli pieni mäki, josta jatkoimme vähän eteenpäin ja kohta saavuimme ojassa olevan rekan kohdalle, josta pääsimme onneksi turvallisesti ohi. 

Ajelimme jonkin matkaa ja sitten edessämme olikin ylämäki sekä yksi meidän tallilaisistamme. Yhdessä mietimme olisiko järkevämpään kääntyä takaisin vai jatkaa matkaa. Siinä odottelimme hetken aikaa ja päädyimme menemään kohti tallia. Todellisuudessa meitä pelotti todella paljon matkaseurani, Alinan, Pihlan ja äitini kanssa, tärisytti ja hyvä, ettei väännetty itkua. Siitä jatkoimme kohti tallia ja pääsimme loppujen lopuksi turvallisesti määränpäähämme. Matkamme, joka yleensä kestää 20min, kesti kuitenkin 1h10min, eikä tiellä voinut ajaa yhtään 40km/h kovempaa.

Tie oli peilijäässä, eikä tiellä ollut hiekkaa. Välillä renkaat luisuivat todella paljon.

Tallille päästyä aloinkin hoitamaan illan ratsua, joka olikin kolmannetta kertaa putkeen Pokemon. Ponille meninkin vielä uudelleen, koska olin menossa perjantaina Sanna Kosken estevalmennukseen. No ponin hoidettua lähdimme kohti maneesia ja tie sinnekin oli jäätävän liukas, hyvä, että pysyimme pystyssä, kun kävelimme sinne. Ratsastustuntimme aloitimme 30min myöhässä siitä, milloinka se normaalisti alkaisi.

Ratsastustunnilla teimme alkukäyntien jälkeen ravissa pohkeenväistöä uralla sekä tein myös ympyröitä päätyihin tarpeen tullen. Ympyröillä poni tuntui todella kivalta ja taipui mukavasti. Muutenkin Pokemon liikkui ravissa todella kivasti. Väistöt sujuivatkin Poksun kanssa oikein kivasti. Poni väisti hyvin ja saimme muutamalla pätkällä myös kehuja. Välillä meitä kyllä huomautettiin siitä, että poni taipui liikaa. Silti oli sellainen tunne siellä selässä, että kerrankin tuntuu siltä, että osaan tehdä jotain. 

Tunnin kuvat: Viivi Vanhanen

Raviväistöt tehtyämme siirryimme käyntiin ja aloimme tekemään molemmille pitkille sivuille siksak-väistöä, eli siten, että väistettiin pitkän sivun alusta vähän keskelle, jonka jälkeen suoristus, jonka jälkeen takaisin uralle. Pokemon toimi tässä sen verran hyvin, että ennätimme tehdä yhden pitkän sivun aikana kaksi samanlaista siksak-kuviota. Yleisesti ottaen väistöt sujuivat oikein kivasti. Pokemon olisi voinut tehdä paikoittain vähän jyrkempää väistöä ja poni olisi voinut suoristua paremmin väistöjen jälkeen, eikä olisi tarvinnut taipua niin paljon, mutta muuten meni oikein kivasti. Teimme saman ravissa, jonka jälkeen vaihdoimme suuntaa ja teimme toiseen suuntaan siksak-väistöt käynnissä ja ravissa. Pokemon toimi yhtä kivasti ravissakin ja saimme muutamalla kerralla kehuja hyvistä väistöistä.


Väistöjen jälkeen otimme laukkaa. Tälläkään kertaan emme tehneet mitään erikoisempaa tehtävää laukassa, sillä meillä oli tunnilla sen verran erilaisia poneja, joten laukkasimme vain kenttää ympäri, mahdollisimman pitkää laukkaa. Toki matkan varrelle sai tehdä päätyihin ympyröitä ja jäädä, vaikkapa tekemään useampikin ympyrä päädyssä. Laukassa Pokemon kulki oikein kiltisti eteenpäin. Poni jäi hiukan hitaaksi paikoittain, mutta kun muisti vähän hoputtaa ponia eteenpäin, niin sen jälkeen tulikin oikein kivaa laukkaa. Laukassa tein useita pääty-ympyröitä ja yritin saada ponin taipumaan mahdollisimman hyvin ympyröilläkin. 

Loppuravit menivät hyvin ja Pokemon liikkui mukavasti eteenpäin. Tein vielä ravissa voltteja ja sitten, kun hyvä fiilis löytyi ravailujen jälkeen, siirryin Pokemonin kanssa käyntiin ja annoin pidempää ohjaa. Tunnista jäikin todella hyvä fiilis ja hyvillä mielin jäin odottamaan seuraavan päivän valmennusta, josta lisää myöhemmin! Pokemon jatkoi seuraavalle tunnille, joten menin talliin odottamaan muita, jonka jälkeen oli aika lähteä takaisin liukkaalle tielle, kohti kotia. 



Kotimatkamme alkoi neljän auton voimin kello 20.38. Lähdimme ajelemaan yhdessä kohti kotia, jottei hätä olisi niin suuri, jos jotain sattuisi. Matkamme sujui hitaasti ja hyvin varovaisesti, mutta silti yhdessä vaiheessa automme liusui sen verran, että olimme keskellä tietä sivuttain. Onneksi äitimme sai käännettyä auton emmekä joutuneet ojaan, eikä meidän tarvinnut mennä työntämään, joten säikähdyksellä selvittiin. Jatkoimme vielä hetken matkaa, kunnes edessämme oli hinausauto, joka oli hinaamassa yhden meidän tallilaisen autoa ojasta ja meidän piti odottaa, että pääsimme jatkamaan matkaa, kunhan ojassa oleva auto saatiin sieltä pois. Tämän jälkeen ajelimme turvallisesti kotiin ilman vaaratilanteita. 

Tallireissu oli kaikin puolin pelottava, sillä tie oli todella liukas, eikä siellä ollut erityisemmin hiekkaa. Kaikista pelottavinta oli se, että ollaanko vielä ojassa matkan varrella, sillä tiedettävästi ojassa olleita oli ollut illan aikana ja vieläpä samalla tiellä yli 10 autoa. Tallilta selvisimme kuitenkin kotiin. Jos totta puhutaan, tuo matka oli kyllä kaikista pelottavin tallimatkaa koskaan, eikä toivottavasti tulisi uutta samanlaista vastaan.

Fiilikset paluumatkalta.

Tällä kertaa oli vähän jännittävämpää postausta, mutta toivottavasti tykkäsitte tästä! Kertokaahan kommenteissa, mitä piditte ja onko teillä mahtanut olla koskaan yhtä kamalia tai vielä kamalampia tallimatkailu kokemuksia!